Olen ollut nyt noin puolitoista vuotta elinkeinonharjoittajana. En millään osaa kutsua itseäni yrittäjäksi (työllistänhän vain itseni), mutta tässä kirjoituksessa kutsun itseäni Naqu-historiani osalta yrittäjäksi ja toivon että kaikki oikeat yrittäjät antavat minulle anteeksi.
En ole koskaan tuntenut erityistä vetoa yrittäjyyteen, enkä ole löytänyt itsestäni suurilla alkukirjaimilla kirjoitettavaa yrittäjän eetosta. Minulle Naqu oli silloisessa elämänvaiheessani loogisin tapa tehdä työkseni asioita, jotka olivat minulle tärkeitä ja rakkaita.
Suhtaudun työhöni suurella intohimolla ja samaa vaadin kollegoiltani sekä asiakkailtani. Työni Great Place to Work Institutessa tarjosi intohimoiset työkaverit, mutta asiakkaikseni päätyi myös organisaatioita, jotka eivät aina olleet tekemisessään tosissaan. GPW:ssä meillä ei toimintamme riippumattomuuden takia ollut mahdollisuutta valikoida asiakkaitamme, joten minä päätin perustaa yrityksen, joka valikoisi asiakkaansa ja tekisi töitä vain intohimoisten organisaatioiden kanssa (tämän kirjoitin myös PRH:n rekisteröinti-ilmoitukseen).
Lue lisää…