Naqu Oy:n arvoselvitystä tehtäessä (touko-elokuu 2014) Helsingin pörssissä NASDAQ OMX Helsinki-listalla oli 125 yritystä ja First North Helsinki –listalla neljä yritystä. Näistä yrityksistä 80:llä prosentilla oli selvityksemme mukaan määritellyt ja julkilausutut arvot. Etsimme arvoja ensiksi yritysten www-sivuilta ja vuosikertomuksesta ja jos emme löytäneet arvoja näistä kanavista, lähestyimme yritystä yhteydenottolomakkeiden, suorien sähköpostien ja sosiaalisen median kautta. Osa organisaatioista ei vastannut yhteydenottopyyntöihimme, joten tällaisten yritysten osalta (esim. Outokumpu Oyj tai Takoma Oyj) oletamme, että niillä ei ole arvoja. Lue lisää…
Ne työelämän merkitykselliset asiat
Mitkä asiat ovat sinulle työelämässä merkityksellisiä? Aika vaikea kysymys, etenkin jos vastausten määrää rajoitetaan äärettömästä hieman hallittavampaan. Vaikeudestaan huolimatta tämä kysymys kannatta esittää itselleen säännöllisesti. Vain tuota kysymystä vastaan voi oikeasti peilata työssään viihtymistä ja siitä innostumista.
Itse mietin minulle työssäni merkityksellisiä asioita säännöllisesti, eli mitä, miksi ja miten haluan työtäni tehdä. Kirjaan kuukausittain viisi minulle (työssäni) merkityksellisintä asiaa paperille ja arvioin kuinka hyvin ne sillä hetkellä toteutuvat. Jos jokin minulle merkityksellinen asia toteutuu hyvin, arvioin syitä (1-3 kpl) mistä tilanne johtuu ja miten sitä voi parhaiten ylläpitää. Vastaavasti jos joku minulle merkityksellinen asia ei toteudu, mietin miksi ei ja mitä asialle voisin tehdä (1-3 kpl kehitysehdotuksia). Koska kaikkea maailmassa ei voi samanaikaisesti tehdä, tämä toimintamalli helpottaa oikeiden asioiden tekemistä huomattavasti.
Sen voin luvata, että näiden asioiden pitäminen säännöllisesti fokuksessa nostaa työn iloa ja tuottavuutta.
Minulle on ollut palkitsevaa nähdä, kuinka systemaattisen työn seurauksena asiat omassa tekemisessäni kehittyvät. Toki on masentavaa nähdä, että epätoivottu tilanne ei aina ajan kuluessa muutu paremmaksi. Tällaisessa tilanteessa toimintamallini mahdollistaa itseni tilivelvollistamisen: Olenko oikeasti yrittänyt muuttaa asioita vai vain toivonut niiden muuttuvan?
Minä kirjaan itselleni merkityksellisten asioiden ylläpito- ja korjaustoimenpiteet ylös, koska tutkimusten mukaan pelkästään kirjaamalla tavoitteet paperille, nostetaan niiden toteutumisen todennäköisyyttä 30-42 prosenttia. Tutkimukset osoittavat myös, että kertomalla tavoitteesi sinulle merkitykselliselle henkilölle, nostat niiden toteutumisen todennäköisyyttä 70 prosentilla. Siksi vaimoni Maija tietää, että olen aikaisemmasta elämäntilanteestani oppineena, päättänyt olla tappamatta itseäni työllä.
On mielenkiintoista seurata miten kokemukset ja tuntemukset itsellään ajassa muuttuvat. Viime syksynä kun aloittelin yrittäjänä listani oli hieman erilainen, kuin se on tänä päivänä. Prioriteetit vaihtelevat ajan saatossa ja siksi myös tekemisen on muututtava mukana. Pysähtymättä välillä näin ei välttämättä käy.
Omien merkityksellisyysanalyysieni innostamana päätin ruveta selvittämään suomalaiselle työväestölle merkityksellisiä asioita. Tähän selvitystyöhön tarvitsen apuasi. Olen luonut pienimuotoisen kyselyn osoitteessa www.siqni.fi johon toivon sinun vastaavan syyskuun loppuun mennessä. Jos olet jo vastannut kiitän sinua siitä nöyrästi.
Toivon, että jaat linkkiä omissa kanavissasi ja organisaatiossasi. Näin tekemällä autat minua ymmärtämään, mitkä seikat ovat merkityksellisiä ja vähemmän merkityksellisiä asioita suomalaiselle työvoimalle. Tutkimus saattaa kehittyä johtamisen työkaluksi, kirjan luvuksi tai sekä että. Mene ja tiedä. Ainakin tästä tutkimuksen osasta julkaistaan blogi tällä sivustolla.
Oliko johtamistyökalun ja kirjan mainitseminen tässä kirjoituksessa ääneen sanottu lupaus? Riippuu paljolti siitä mitkä asiat koen lokakuussa työssäni merkityksellisiksi. 
Jos haluat saada käyttämäni M5A4-kaavakkeen eli viiden merkityksellisen asian A4:n omaan käyttöösi niin laita minulle viestiä. Jaan sen kanssasi ilomielin.
Alaston johtajuus
Johtajan keskeisenä tehtävänä on synnyttä tahtoa. Tahto syntyy ja rakentuu aina luottamukselle. Toki johtajan tehtävänä on myös näyttää suuntaa ja antaa tukea, mutta ilman luottamusta organisaatiolla ei ole mitään ja ilman tahtoa ei suunnalla ole väliä. Onnistuakseen edellä mainituissa primääritehtävissään, tulee johtajalla olla halu ja kyky kytkeytyä tunnetasolla organisaationsa ihmisiin. Parhaiten ja helpoiten johtaja kytkeytyy organisaationsa ihmisiin olemalla aito, alaston oma itsensä.
Me ihmiset olemme siitä hassuja otuksia, että me haluamme sitoutua toisiin ihmisiin. Me emme kykene rakentamaan emotionaalista sidettä titteleihin, käyntikortteihin, organisaatiolaatikoihin emmekä merkkipukuihin. Matteihin ja Maijoihin sen sijaan pystymme, etenkin jos koemme voivamme luottaa heihin.
Jostain syystä suomalaisen johtajan on kovin vaikeaa olla joukkojensa edessä oma itsensä. Osasyynä tähän voi olla se, että lähes kaikki johtajuuden roolimallit ovat kertaluokkaa meitä suurempia. Hyvä tietenkin niin, että haastetta ja kehitettävää riittää, mutta valitettavan usein johtajamme eivät kuitenkaan käyttäydy niin kuin olisivat kehityspolulla, vaan aivan kuin olisivat jo valmiita. Sori vaan, mutta sinä et ole Jack Welch, Steve Jobs tai Gandhi, joten et voi myöskään toimia samoilla toimintamalleilla tai vapauksilla kuin he. Johtajana kukaan ei ole koskaan valmis. Jatkuvan keskeneräisyyden tunnustaminen onkin keskeisiä johtajaksi kasvamisen oivalluksia.
Väitän, että johtajalle on vähintään yhtä tärkeää näyttää omat heikkoutensa kuin kyvykkyyteensä. Ylivertaiset ja virheettömät supersankarit menestyvät sarjakuvissa ja Hollywood-tuotannoissa, mutta meidän ihan tavallisten ihmisten on äärimmäisen vaikeaa luoda toimivaa ja tasaveroista suhdetta virheettömään kiiltokuvaan. Johtajan tulee uskaltaa olla aito, tunteva ja virheitä tekevä ihminen. Autenttinen johtaja kohtaa ihmiset avoimesti, omana itsenään. Hän avaa elämäänsä, ajatuksiaan ja tunteitaan organisaationsa kaikille jäsenille niin kahdenkeskisissä kohtaamisissa kuin yhteisissä viesteissään. Autenttinen johtaja osoittaa työntekijöilleen olevansa töissä ja välittävänsä koko persoonallaan.
Tutustu itseesi ja uskalla olla sellainen kuin oikeasti olet, tilanteessa kuin tilanteessa. Johtajuus ei ole rooli, se on ajattelutapa. Älä siis esitä johtajaa vaan ole johtaja. Esittämien näkyy aina päällepäin ja on sinulle raskasta. Myös lopputulos kärsii roolipelleilystä: vapautumalla johtajaroolin esittämisestä johtamistilanteessa, jää kaikki energiasi käytettäväksi tilanteeseen itseensä.