Voittavan työhakemuksen anatomia

Olen viimeisen muutaman kuukauden aikana lukenut lähemmäs 1500 työhakemusta, ollut rekrytoimassa neljää johtoryhmätason työntekijää ja seurannut sivusta noin 50 ihmisen rekrytoitumista Stella Kotipalveluihin.

Joudun valitettavasti toteamaan, että työhakemukset ovat olleet pääosin surullista luettavaa. Ei siksi, että hakijoiden taso olisi huonoa, vaan siksi, miten suomalaiset hakevat töihin. 98 prosenttia näkemistäni työhakemuksista on geneerisiä, persoonattomia, aukikirjoitettuja ansioluetteloita.
Lue lisää…

Ihmisissä on yrityksesi todellinen kilpailukyky

[Tästä kirjoituksesta tuli hieman pitkä. Sori. Jos, et jaksa lukea sitä tästä ruudulta, voit myäs ladata sen pdf:nä täältä.]

Se, jolla on parhaat talentit voittaa”, kiteyttää Yahoon menestysstrategian sen toimitusjohtaja Marissa Mayer. Minä uskon Mayerin tavoin, että organisaatio on lähtökohtaisesti juuri (tai vain) niin hyvä kuin sen ihmiset. Monimutkaistuvassa maailmassa, jossa yritysten välinen kilpailuetu yhä harvemmin rakentuu toiminnan mekaanisen toistettavuuden tai puhtaan tehokkuuden varaan, ovat ihmisten väliset ”tuottavuuserot” muuttuneet räjähdysmäisesti.  Sijoittaja ja Netscapen perustaja Marc Andersen kiteyttää asian näin: ”Omassa roolissaan poikkeukselliset yksilöt eivät enää ole vain hieman parempia, kuin ne jotka tekevät työnsä riittävän hyvin. Poikkeukselliset yksilöt voivat olla jopa 100-kertaisesti parempia.
Lue lisää…

Varhaisen valittamisen malli

Lähes jokaisella organisaatiolla Suomessa lienee käytössä, tai ainakin olemassa, varhaisen välittämisen malli. Hyvä niin. Työkykyjohtaminen on tärkeää, mutta kilpailuetua ei sillä vielä yhdellekään organisaatiolle rakenneta. Minä uskon vakaasti, että ainakin jonkinasteista kilpailuetua voitaisiin tuottaa varhaisen VALITTAMISEN mallilla.

Valittamista ja narinaa ei suomalaisista(kaan) organisaatioista puutu. Perusnatinan ongelmana on kuitenkin se, että a) sitä ei tehdä niiden ihmisten kanssa, jotka voivat ratkaista ongelman ja b) se ei ole ratkaisukeskeistä. Varhaisen valittamisen malli tehtävänä on tehdä valittamisesta kulttuurinen hyve ja poistaa edellä esitetyt ongelmat.
Lue lisää…

Työelämän merkityksellisyyksiä

Suomalainen työntekijä arvostaa työssään ja työpaikassaan perusasioita: mielekkäitä työtehtäviä, mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhönsä ja työympäristöönsä sekä mukavia työkavereita. Avoin tiedonkulku, mahdollisuus kehittyä sekä mahdollisuus oman osaamisen hyödyntämiseen nousevat myös merkityksellisten seikkojen joukkoon.

Kilpailukykyinen palkka koetaan vasta yhdeksänneksi tärkeimmäksi seikaksi ja omaan tai yrityksen suoritukseen sidottu bonus on vasta sijalla 26. Nämä tulokset selviävät Naqu Oy:n tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin työntekijöille merkityksellisiä asioita työelämässä.
Lue lisää…

Ketterämpi työmarkkina

Niin muuttuu maailma Eskoni, tokaisi suutarimestari Topias pojalleen Eskolle Aleksis Kiven Nummisuutareissa tasan 150 vuotta sitten. Maailma muuttui tuolloin ja nyt se vasta muuttuukin. Muutos on tällä hetkellä niin huiman nopeaa, että saattaisi Nummisuutarien Topias tarvita ryypyn jos toisenkin, päästäkseen lähellekään nykymaailman kellotaajuutta. 
Lue lisää…

Suomi tarvitsee intohmioisemman työelämän.

Siksi Leidenschaft